16-10-2012
1500 analyysiä
vakuutti lääkärin
Hyvinvointilupaukset näkyvät parempana palautumisena
 
Hyvinvointianalyysi on tuonut uutta näkökulmaa kansainvälisen metsäteollisuusyrityksen työterveyshuollon hyvinvoinnin edistämistyöhön. Se on johtanut positiivisiin muutoksiin myös työntekijöiden arjessa.
 
Firstbeatin asiakkaisiin kuuluva kansainvälinen metsäteollisuusyritys käyttää Hyvinvointianalyysia systemaattisesti työterveyshuollossaan.
Se on yrityksessä osa johtoryhmien ja työssään henkisesti kuormittuvien terveystarkastusta vähintään joka kolmas vuosi. Yli sata päivää vuodessa matkustavat työntekijät käyvät analyysin läpi säännöllisesti. Se on tarjolla kaikille omasta toivomuksesta tai työterveyshuollon suosituksesta.
– Analyysin tekemiseen kuluu työterveyshuollon aikaa hieman reilut kaksi tuntia. Tällä ajalla saadaan vaikuttavuutta, toteaa yrityksen työterveyshuollon johtava lääkäri Tero Kemppainen.
Kaiken kaikkiaan 1500 yrityksen työntekijää eri puolilta Suomea on käynyt läpi Hyvinvointianalyysin. Noin sata työntekijää on testattu Suomen ulkopuolella, Kiinassa ja Saksassa.
– Lääkärihän ei usko, ennen kuin todistetaan, Kemppainen tokaisee.
Hän näki Hyvinvointianalyysin hyödyt työntekijöiden hyvinvointia tutkivassa TTL:n hankkeessa, johon yritys osallistui vuonna 2006. Tuolloin alkoi myös yhteistyö Firstbeatin kanssa. Paraikaa yritys on mukana uudessa TTL:n tutkimushankkeessa, joka tuo tietoa sykevälianalyysin käytöstä.
– Kokemusperäistä näyttöä työkalun toimivuudesta tulee jatkuvasti.
 
Sykekäyrä, päiväkirja ja palaute yhdessä
– Työterveyshuollolla on lopulta vain vähän konsteja jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvointianalyysin kautta olemme voineet hahmottaa työntekijöiden palautumista ja saaneet keskusteluun yksilöllisesti oikeat aiheet, Kemppainen sanoo.
Hän korostaa, että pelkkä sykevälianalyysi ei anna vastausta mihinkään. Hyödyt löytyvät, kun sykekäyrään yhdistetään työntekijän pitämä päiväkirja ja asiantunteva palaute.
– Päiväkirjakaan ei yksin riitä. Tarvitaan näyttö ja mittauskäyrä siitä,  kuinka keho reagoi eri asioihin. Näistä saadaan välillä hurjan hyviä korrelaatioita jaksamiseen liittyen. Ja viesti on paljon tehokkaampi kuin jos lääkäri tai vaimo olisi asiasta huomauttanut. Henkilökohtainen palaute avaa silmiä tulosten tosiasioille.
Ensimmäisen mittauksen jälkeen työntekijä tekee itse hyvinvointilupauksensa. Se voi olla esimerkiksi lupaus huolehtia työpäivän tauoista, nukkua pidempiä yöunia, aloittaa liikuntaharrastus vaimon kanssa tai vähentää alkoholinkäyttöä. Kemppainen painottaa, että lupauksien määrä pudotetaan minimiin, jotta niiden toteuttaminen voi onnistua.
Lisäksi tarvitaan seurantamittaus, joka näyttää lupausten toteuttamisen vaikutukset. Mittausten välillä työterveyshuolto on yhteydessä työntekijään ja kysyy hyvinvointilupauksen tilannetta.
– Kokemukseni mukaan hyvinvointilupaukset toteutuvat  hyvin. Äskettäin yksikössämme tehtiin 54 lupausta, joista 40 toteutui. Niistä 32 toteutui kokonaan ja 8 osittain. Toteutuneet lupaukset näkyivät seurantamittauksessa parantuneena palautumisena. Se on lääkärille mukavaa katsottavaa ja vakuuttaa analyysiin osallistuneen jatkamaan muutosta. Analyysipalautteen ja omien havaintojen yhteenosuvuus on välillä erittäin puhuttelevaa.
Kemppainen korostaa, että työterveyshuollon toimien, mm. hyvinvoinnin edistämisen, taustalla on aina oltava ajan tasalla oleva työpaikkaselvitys. Se mahdollistaa työnantajan toimenpiteet työn olosuhteiden kehittämiseksi.
 
Uusia näkökulmia työterveyshuoltoon
Elämäntapamuutoksia ja parempaa palautumista on saavutettu yrityksessä niin johtoryhmätasolla, tehdastyöntekijöiden ja metsureiden joukossa kuin matka- ja kolmivuorotyötä tekevien keskuudessa.
Hyvinvointianalyysin raporteista Kemppainen lukee tarkimmin stressiraportin ja sen sisältämän palautumisen seurannan. Myös fakta liikunnan vaikutuksista on tärkeä taustatieto, kun kannustetaan kunnon kehittämiseen.
– Työntekijät ovat kokeneet, että saavat oikeasti vastauksia jaksamiseensa. Se kannustaa meitä jatkamaan. Paras palaute on, kun henkilöstöltä satelee jatkuvasti pyyntöjä päästä Hyvinvointianalyysiin, Kemppainen toteaa.
Analyysin miinuksena hän mainitsee ajoittaiset epäonnistuneet mittaukset. Nykyisellä anturitekniikalla niitä on tullut vastaan selvästi aiempaa vähemmän.
Työterveyshuollossa Hyvinvointianalyysi on herättänyt niin kiinnostusta kuin kysymyksiäkin. Yleensä kiinnostus herää, kun työkalun toimivuus huomataan.
– On havaittavissa innostusta tätä työkalua kohtaan. Se tuo jotain uutta rutiiniksi käyneiden tarkastusten rinnalle.
Yritys on kouluttanut lukuisia työterveyshuollon ammattilaisia Hyvinvointianalyysin tekemiseen ja sillä on käytössään useita lisenssejä ja kymmeniä laitteita, jotta työterveyshuolto voi toteuttaa mittaukset itsenäisesti eri puolilla Suomea. Firstbeatin väki oli tukena ulkomailla toteutetuissa Hyvinvointianalyyseissa.
– Olemme saaneet uutta näkökulmaa hyvinvoinnin tutkimiseen ja edistämiseen. Yhdistämällä henkilön tuntemukset ja analyysin tulokset pystymme edistämään elämäntapamuutoksia, jotka parantavat palautumista ja sitä kautta hyvinvointia, Kemppainen sanoo.